keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Ottaa pannuun.

Kuvittele se tunne, kun heräät itsestään ilman herätyskelloa. Auot silmiäsi ja huomaat että on valoa ja lämmintä. Nouset sängystä ja tepsuttelet paljain jaloin muutaman askeleen. Haukottelet ja venyttelet. Kuljet kohti parveketta. Avaat parvekkeen oven ja hymyilet auringolle joka paistaa täydeltä terältä. Taustalta kuuluu aaltojen huminaa. Kurotut parvekkeeltasi ottamaan vierestä kasvavasta puusta tuoreen appelsiinin. Syöt sen ja samalla etsit jonkun helpon kesähepenen päällesi. Laitat kahvin tippumaan. Hiukset ja naama kuosiin, sandaalit jalkaan ja ulos kadulle. Lähikaupasta haet tuoretta rapeakuorista leipää ja pullon viiniä. Menet takaisin kotiin, kaadat ison mukillisen tuoretta kahvia ja nautit sen tuoreen leivän kanssa paahteisella parvekkeella. Jälkkäriksi lasi viiniä ja sitten alat miettimään mitä sitä sitten tekisi. Rannalle? Soitanko jollekin? Lähtisikö kävelylle jonnekin? Seuraamaan lähikahvilaan ihmisvilinää tai lukemaan päivän lehden?

Todellisuus;
Kello soi klo 05:45. On pimeätä kuin perseessä. Ottaa päähän herätyskellon ääni, on se sitten joku ihanan rentouttava puron liplatus tai aivoja vihlova piipitys. Nouset lämpimän peiton alta ja jäädyt samantein. Jalat jäätyy kiinni lattiaan ja hirveällä kiireellä etsit jotain vaatetta päällesi ettei olisi niin perkeleen kylmä. Vessan valo vilkkuu ja räpsyy, peilistä katsoo peikko. Ei käy mielessäkään käydä parvekkeella tai ulkona tai edes raottaa verhoja. Jääkaappi on tyhjä ja kauppa aukeaa tunnin päästä. Alusvaatteiden, normivaatteiden ja villavaatteiden lisäksi saa pukea huivin, pipon, toppatakin, toppahousut, talvikengät ja paksut rukkaset. Vaan silmät näkyy vaatekerrosten välistä. Astut Michelin-ukkona ovesta ulos. Lunta on siellätäällä, peilijäätä jokapuolella ja vettä peilijään päällä. On niin pimeää ettei näe kun metrin eteenpäin. Raahaudut autollesi ja kaivat sen mahdollisesta hangesta. Raappaat tarvittaessa ikkunat. Istut kuskin paikalle ja huomaat että ikkunat on aivan huurussa sisältä. Kello käy, auton tuulettimet huutaa ja otsasuoni tykyttää. Ajat töihin ja pääset sisälle. Loistevalot häikäsee kun olet jo tottunut siihen että on ihan helvetin pimeää.
Tätä jatkuu 3/4 vuodesta. Vituttaa aamusta iltaan.

Pystyttekö ymmärtään mistä puhun?
En kertakaikkiaan kestä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti